Tässä yhteenveto tämänhetkisistä suunnitelmista:
Peli rakentuisi sen ympärille että on "sisäpiiri" joka elää ikään kuin omassa rinnakkaismaailmassaan tämän todellisuuden sisällä ja pelaa "peliä" ja ihmisiä jotka tulevat vedetyksi pelin maailmaan ja joilla on mahdollisuus pyrkiä peliin (katsojat).
"Sisäpiiriläiset" ovat jollain tapaa yli-inhimillisiä tai -luonnollisia hahmoja, he saattavat olla roolityöskentelyllisesti tai ulkonäöltään hyvinkin fantastisia tai outoja olentoja. Se, mitä "peli" on, rakentuu varmaankin työpajoissa. luotan siihen että työryhmän pelifriikeille tulee asiasta visioita, kunhan päästään kokeilemaan...
Esitys alkaa siitä että katsojat tulevat jotenkin vihityiksi pelin maailmaan, mutta ovat vielä erikseen eri paikoissa. Alku tapahtuu julkisissa tiloissa. On keskusteltu siitä miten katsojien kanssa voitaisiin viestiä tavoilla jotka lisäisivät epätodellisuuden tuntua - TV:n, lehtien, taikatemppujen jne. kautta. On myös puhuttu siitä vaihtoehdosta että jokaiselle katsojalle annetaan oma "opas" sisäpiiristä, joku joka johdattaa sisään maailmaan ja jonka kautta voi rakentaa suhteen siihen - opas olisi alkuvaiheessa arkiminänään, saatettuaan katsojan matkaan häviää ja tulee määränpäässä uudelleen vastaan sisäpiiriroolissaan. Oppaan antamisessa on niin paljon hyviä ja kiinnostavia puolia että luulen että tätä keinoa käytetään, ainakin testataan.
Olisi tärkeää luoda katsojille heti alkuun (tai vähitellen) tunne siitä, että maailmaan aukeaa täysin uusi taso, ja arkielämä alkaa tuntua kaukaiselta tai sen näkee aivan eri valossa, eikä paluuta ole - hyviä esimerkkejä ovat olleet Matrix tai David Lynchin elokuvat. Toisaalta olisi myös hyvä antaa viesti että juuri sinut on kutsuttu tai valittu pyrkimään mukaan, ja maailma johon on tutustumassa on niin kiehtova ettei siitä voi olla kiinnostumatta.
Tutkimusmatka uuteen maailmaan johdattaa katsojat lopulta samaan paikkaan, jossa sisäpiiri pelaa peliään. Mikä tämä paikka on, sitä ei vielä tiedetä. Tärkeää olisi että se olisi tarpeeksi moniosainen että useampia asioita voi tapahtua yhtä aikaa, ja ehkä myös tilana kiehtova ja hämmentävä. On pohdittu erilaisia Helsingin alla olevia maanalaisia tiloja (etuna se että tilasta ei ole näkymää ulkomaailmaan ja se on riittävän erilainen jotta voi tuntea olevansa jossain muualla). Teatteritila on yksi vaihtoehto - silloin olisi jotain erityistä merkitystä sillä että kyseessä on teatteri. Sisäpiiri rakentuisi jotenkin roolien luomisen ja kaksoisolemisen ympärille, ja se on minusta muutenkin kiehtova idea - peliin päästessään jokainen luo oman roolihahmonsa. Tästä voi saada irti asioita monella tasolla. Myös sisäpiiriläiset voivat olla jonkinlainen rooliversio omasta itsestään. Luulen että ensimmäisessä työpajassa voitaisiin varata aikaa siihen, että koetetaan luoda omia roolihahmoja. Vaateilla, myös katsojien riisumisella ja pukemisella voidaan pelata.
Mahdollista on myös että on useampi paikka joiden kautta edetään.
Pelipaikassapaikoissa sitten pelin lomassa eletään - syödään, ehkä nukutaan.
Peli ehkä päättyy siihen että osa katsojista, ehkä kaikki, otetaan mukaan sisäpiiriin. Siihen voi sisältyä jonkinlainen initiaatiorituaali. Visioitiin että olisi hienoa jos pelin lopussa kaikki alkuperäiset sisäpiiriläiset ovat korvautuneet katsojilla - ja sitten pelin jatkuminen onkin heidän käsissään. Se, mitä sisäpiiri on, ei ehkä olisi koskaan täysin selvinnyt ennen kuin onkin katsojien oma tehtävä päättää se. Sisäpiirissä olisi vain tietty määrä paikkoja, joten jokaisen pelaajaksi tulevan olisi syrjäytettävä joku siinä jo oleva - ehkä itselleen läheisin, oma oppaansa. Toki katsojalla pitää olla myös mahdollisuus jättäytyä pois pelistä (ja kävellä ulos koko esityksestä - saamatta koskaan tietää mistä siinä on kysymys tai mihin se johtaa).
Tässä vaiheessa siis esiintyjä-pelaajat olisivat kadonneet, ja katsojat jääneet jäljelle jatkamaan tai lopettamaan.
Tästä jatketaan kehittelyä ekassa työpajassa.
tiistai 16. joulukuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti